Kulttuuri
Kiinalainen
kulttuuri on yksi vanhimmista kulttuureista, joka on kehittynyt tuhansien
vuosien ajan. Kiinan
kulttuuri muuttui rajusti 1960-luvun kulttuurivallankumouksessa, jolloin se
muuttui laajasti sosialistiseksi. Kiinan
kulttuuri on sekä materialistisesti että henkisesti rikasta.
Kiinassa on useita uskontoja, mutta taolaisuudella ja buddhalaisuudella on eniten edustajia. Kiinassa hyväksyttyjä uskontoja ovat myös islam, katolisuus ja protestanttisuus. Noin 85% väestöstä on uskonnollisesti aktiivisia. Kungfutselaisuutta ei luokitella uskonnoksi, mutta se on virallinen ja tärkein oppi. Kiinassa esiintyy yhä myös paljon luonnonuskontoja.
Kiinassa puhutaan yli 100 eri kieltä, mutta valtion virallinen kieli on mandariinikiina, jota puhuu n. 70% väestöstä. Kiinan kieli on vanhimpia yhä puhuttavia kieliä. Kieli vaihtelee murrealueittain. Kiinassa kirjoitusmerkkejä on useita tuhansia, joka tekee kielen oppimisesta haastavaa.
Kiinasta tulleita tunnettuja ruokia ovat mm. riisit, nuudelit ja tee. Kiinalaiset katukeittiöt ovat levinneet ympäri maailmaa. Kiinalaiset ruoat ovat tavanomaisesti kevyitä ja annokset pieniä, mutta ruokailussa syödään useaa eri ruokaa.
Kiinassa harrastetaan lähes kaikkia urheilulajeja, mutta erityisessä suosiossa ovat yleisurheilu, tennis, sulkapallo, lentopallo, pyöräily, voimistelu ja pöytätennis.
Merkittävimpiä ja tunnetuimpia kiinalaisen kuvataiteen muotoja ovat maisemamaalaus, kalligrafia, posliinikeramiikka ja jadeveistokset. Kiinan perinteistä rakennustapaa on ohjannut ’fengshui’, josta näkyvissä on perinteisemmät rakennukset, mutta modernimmassa Kiinassa on pilvenpiirtäjistä täyttyneitä metropoleja.
Kiinassa on useita uskontoja, mutta taolaisuudella ja buddhalaisuudella on eniten edustajia. Kiinassa hyväksyttyjä uskontoja ovat myös islam, katolisuus ja protestanttisuus. Noin 85% väestöstä on uskonnollisesti aktiivisia. Kungfutselaisuutta ei luokitella uskonnoksi, mutta se on virallinen ja tärkein oppi. Kiinassa esiintyy yhä myös paljon luonnonuskontoja.
Kiinassa puhutaan yli 100 eri kieltä, mutta valtion virallinen kieli on mandariinikiina, jota puhuu n. 70% väestöstä. Kiinan kieli on vanhimpia yhä puhuttavia kieliä. Kieli vaihtelee murrealueittain. Kiinassa kirjoitusmerkkejä on useita tuhansia, joka tekee kielen oppimisesta haastavaa.
Kiinasta tulleita tunnettuja ruokia ovat mm. riisit, nuudelit ja tee. Kiinalaiset katukeittiöt ovat levinneet ympäri maailmaa. Kiinalaiset ruoat ovat tavanomaisesti kevyitä ja annokset pieniä, mutta ruokailussa syödään useaa eri ruokaa.
Kiinassa harrastetaan lähes kaikkia urheilulajeja, mutta erityisessä suosiossa ovat yleisurheilu, tennis, sulkapallo, lentopallo, pyöräily, voimistelu ja pöytätennis.
Merkittävimpiä ja tunnetuimpia kiinalaisen kuvataiteen muotoja ovat maisemamaalaus, kalligrafia, posliinikeramiikka ja jadeveistokset. Kiinan perinteistä rakennustapaa on ohjannut ’fengshui’, josta näkyvissä on perinteisemmät rakennukset, mutta modernimmassa Kiinassa on pilvenpiirtäjistä täyttyneitä metropoleja.
Kiinan historiassa
elinikä on ollut alhainen. Kolmen sukupolven perheet olivat yleisiä, ja oli
harvinaista, että vanhukset näkivät heidän lastenlastensa
kasvavan aikuisiksi. Lapsen kuuliaisuus oli tärkeää, etenkin kungfutselaisessa
käsityksessä (moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi). Vanhemmat opettivat
lapsilleen käytöstavat ja heidän tehtävänsä, ja päättivät heidän urastaan.
Vanhempien käskyjä oli todellakin toteltava. Vanhemmilleen niskoittelu oli
vakava rikos. Nuoret jäivät kotiin hoitamaan arvostettuja vanhuksia. Miehet
olivat naisia ylempänä. Isä oli perheen ylläpitäjä ja suojelija, ja sai hallita
täydellisesti perheenjäseniään. Avioerot olivat harvinaisia.
Yhden lapsen politiikka
poistettiin käytöstä vuonna 2015, koska työikäinen väestö pieneni. Nykyään
perhe saa hankkia kaksi lasta. Yhden lapsen politiikka jätti kansaan
suuren vaikutuksen. Nykyään tyttölapsensa hylänneet vanhemmat etsivät lapsiaan
netistä. Avioerot lisääntyvät ja yhä useammat avoparit asuvat yhdessä. Nuoret
muuttavat muualle eivätkä enää jää kotiin hoitamaan vanhuksia.
Perheillä oli käytössä kolme
eri kalenteria: muidenkin maiden käyttämä gregoriaaninen kalenteri;
kuukalenteri, jota käytettiin maanviljelyssä ja siinä oli Kiinalaisten omat
juhlapyhät merkittynä; sekä 'keltainen kalenteri', astrologinen kalenteri,
jonka avulla selvitetään tärkeiden elämän tapahtumien ajankohtia. Perinteisiä
kiinalaisia juhlia vietetään perheen kesken.
Uuden vuoden juhla: hyvin
samanlainen kuin joulu esim. Suomessa, perheen kesken syödään hyvin ja annetaan
toisille lahjoja, lopuksi vielä uudenvuodenpäivänä lähdetään perheen kanssa
toivottamaan onnea tuttaville. Perhe syö joka päivä yhdessä vähintään
yhden aterian.
Avioliitto on tärkeä osa
perhe-elämää. Perheen sisäiset avioliitot eivät ole yleisiä. Usein joku muu
valitsee puolison kuin kyseinen henkilö itse, monesti perheen vanhimmat tekevät
valinnan, jota on kunnioitettava. Avioero sallitaan, jos pari ei pystynyt
elämään onnellisesti (7 eri tilannetta, joissa avioero on mahdollinen).
Kiinassa vanhemmat ja
isovanhemmat painostavat lapsiaan löytämään kumppanin ja menemään naimisiin. Yli
30 vuotiaille naimattomille naisille on jopa kiinan kielessä sana "shèngnǚ" .
Kiinan valtion alaisena toimivat naisjärjestöt levittävät propagandaa ja kehottavat
naisia menemään naimisiin. Pitkään jatkuneen yhden lapsen politiikan
seurauksena tyttölapsia abortoitiin paljon, joten 100 tyttöä kohden on 116
poikaa, minkä seurauksena miehille ei löydy vaimoa. Kiinassa on jopa ehdotettu
että maaseudulla nainen saisi ottaa 2 aviomiestä.
Kiinalaisen perheen hierarkiassa
vanhemmat ovat nuorempien yläpuolella ja miehet naisten yläpuolella. Nykyään
isä on samalla tavalla korkeassa asemassa perheessä, mutta hän ei ole enää
perheen pää. Lapset saavat valita oman uransa, mutta vanhempien neuvoja pitää
kuunnella. Kungfutselaisuuden mukaan vanhempia piti arvostaa ja palvoa kun he
ovat vielä elossa. Suvun vanhin mieshenkilö on korkeimmassa asemassa.
Kiinan
sukulaisuussysteemissä:
- Äidin ja isän suvut erotellaan, esim. äidin veljellä ja isän veljellä on eri nimitykset.
- Ikä otetaan huomioon, esim. äidin vanhemmalla veljellä on eri nimitys kuin äidin nuoremmalla veljellä.
- Nimityksestä kuulee, onko kyseessä nais- vai miespuolinen sukulainen.
- Henkilön asema ilmaistaan myös nimessä.
Kiinalaisilla perheillä jokaiselle perheenjäsenelle on oma nimityksensä. Nimet vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko kyseinen henkilö sinua vanhempi vai nuorempi, ja mitä kautta olette sukua toisillenne. Sukupuu jaeteen yhdeksään sukupolveen: isoisoisovanhempien, isoisovanhempien, isovanhempien, vanhempien, sinun, lasten, lastenlasten, lastenlastenlasten ja lastenlastenlastenlasten sukupolveen.
video, jossa kerrotaan kiinalaisesta sukupuusta: https://www.youtube.com/watch?v=nCFRoILS1jY
- Äidin ja isän suvut erotellaan, esim. äidin veljellä ja isän veljellä on eri nimitykset.
- Ikä otetaan huomioon, esim. äidin vanhemmalla veljellä on eri nimitys kuin äidin nuoremmalla veljellä.
- Nimityksestä kuulee, onko kyseessä nais- vai miespuolinen sukulainen.
- Henkilön asema ilmaistaan myös nimessä.
Kiinalaisilla perheillä jokaiselle perheenjäsenelle on oma nimityksensä. Nimet vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko kyseinen henkilö sinua vanhempi vai nuorempi, ja mitä kautta olette sukua toisillenne. Sukupuu jaeteen yhdeksään sukupolveen: isoisoisovanhempien, isoisovanhempien, isovanhempien, vanhempien, sinun, lasten, lastenlasten, lastenlastenlasten ja lastenlastenlastenlasten sukupolveen.
video, jossa kerrotaan kiinalaisesta sukupuusta: https://www.youtube.com/watch?v=nCFRoILS1jY
Lohikäärme on kiinalaisessa mytologiassa taruolento, joka on jumalallinen voiman, viisauden, vaurauden ja hyvän onnen symboli. |
Kiinalaiselle tyylille tyypillisen koristeellisia koriste-esineitä. |
Kommentit
Lähetä kommentti